Olen suuresta uskonnollisesta perheestä. Nuorena hain hyväksyntää tekemällä paljon kaikkea. Esim. kylissä tiskasin.

80-luvulla tulin raskaaksi ennen avioliittoa ja menimme naimisiin. Pian syntyi toinen lapsi. Avioliittomme oli erittäin raskas ja tein pitkää työpäivää yrityksessämme. Aloin kuitenkin pitää itsestäni myös huolta ruokavalion ja punttisalin avulla. Toivoin avioliiton parantuvan tulemalla raskaaksi. Raskaus oli kuitenkin vaikea. Olin sairaalassa suurimman osan odotusajasta. Keisarinleikkauksen jälkeen vauvamme taisteli elämästään tehohoidossa, mutta hän selvisi. Samoihin aikoihin 90-luvun alussa yrityksemme meni konkurssiin. Rankkaa oli ja lähdin itkien välillä pyöräilemään, että olo olisi parantunut. Liittomme päätyi eroon.

Yksinhuoltajana elin kovaa elämää lasteni kanssa. Aikaisemmin en ollut juonut alkoholia, mutta baarielämä ja miehet astuivat kuvioon. Lapset kärsivät. Menin naimisiin toisen kerran. Koin saavani huomiota naisena, mutta muuten entiset kuviot jatkuivat. Olin yrittäjä ja sairastuin sydänsairauteen. Minulle tehtiin sydämen ohitusleikkaus nuorimpana naisena Suomessa. Toisessakin avioliitossa oli vaikeaa ja se päättyi lyhyeen, mutta edes sydämen ohitusleikkaus ei muuttanut elämääni. Menin kolmannen kerran avioliittoon liian nopeasti ja viikonloppuisin elämään kuuluivat edelleen alkoholi ja baarielämä.

Muutos tuli elämääni rajusti. Sain tietää 2012, että olen sairastunut myeloomaan eli luuydinsyöpään. Aloin rukoilla ihan hirveästi ja kas kummaa, minua ei pelottanut. Sain vahvan tunteen, että Jeesus tuli minun elämääni. Tuin läheisiäni ja ystäviäni. Rukoilin paljon. Alkoholi jäi heti pois. Ei tullut mieleenkään, että olisin ottanut. Vertaistukiryhmässä ihmeteltiin, miten pääsin pois alkoholista kerralla. Tiedän, että Jeesus sai sen aikaan, hän kutsui minua lähelleen ja kulkemaan kanssaan. Ymmärsin, että elämä on lahja.

Syöpähoidot aloitettiin ja jälleen vaikea avioliitto päätyi eroon, vaikka uskoon tultuani koin etten halua erota mentyäni avioliittoon Jumalan edessä. Aloin käydä eri hengellisissä tilaisuuksissa ja läheiseni huolehtivat minusta, kun jouduin kantasolusiirtoon. Se on valtava rasitus ihmiselle, kuin kuolema, josta syntyy uudestaan. Useat ihmiset rukoilivat, että selviäisin ja sydän kestäisi. Hiusten lähteminen oli naisena minulle kova pala, mutta sairaudesta aloin selviytyä pikkuhiljaa. Jeesus oli kuullut rukoukset. Nyt vajaan vuoden sisällä minulle on tehty kantasolusiirto, kaularankaleikkaus ja äänihuulihalvauksen korjausleikkaus.

Puhuin joka paikassa, miten saan olla Jumalan lapsi ja kerroin, kuinka minut on parannettu. Toisia ärsytti jatkuva puheeni ja monia ihmisiä, ystäviäkin, katosi elämästäni, mutta sain tilalle ihania uskovia ystäviä. Aluksi ajattelin, että pitää elää joillakin uskonnollisilla säännöillä, mutta huomasin, että saan elää normielämää eikä silti Jumala hylkää minua. Tämä on niin ihanaa. Toiset sanovat, että minusta huokuu rauhallisuus, vaikka on koko ajan ollut kovaa aikaa. Ne rukoukset ovat niin iso tuki! Olemme kokeilleet ex-mieheni kanssa myös jatkaa. Koin, että suhde jäi kesken ja saatuani itse kaiken anteeksi annan myös kaiken anteeksi.

Elämä on paljon helpompaa nyt henkilökohtaisessa uskossa kuin ennen tätä! Saan kasvaa hengellisesti paikassa, jossa saan voimia ilman syytöksiä. On kaikenlaista, mutta rukoukseni on kuultu ja monet ovat tulleet uskoon niin upeasti, että olen maailman kiitollisin ja onnellisin ihminen! Syöpäni on nyt remissiotilassa ja vastaukset ovat lääkärin mukaan hämmästyttävät! On vaikea kuvata, millainen tunne ja olo minulla on. On kuin olisi alkanut uusi elämä: kantasolusiirrossa sain uuden syntymäpäivän ja näin loistavat vastaukset. Täytin 50v. vaikka eräs lääkäri veikkasi, etten näe sitä päivää.

Lue ja katso lisää stooreja

Soita 0800 135 135 tai