Olin ollut satunnainen alkoholinkäyttäjä nuoruudessani kotiseudullani Liperissä. Lavatanssit ja juominen kuuluivat jollain tavalla nuorten kuvioihin 1960-luvulla ja siellä sain minäkin kavereitteni yllytyksestä ensikosketuksen alkoholiin.

Kotini oli pieni maatila ja meitä lapsia oli kahdeksan, joten leipä oli löydettävä muualta. Helsinki kutsui armeijan jälkeen ja sieltä löytyi työtä VR:n palveluksessa. Solmin Helsingissä myös avioliiton ja saimme pojan, mutta liitto jäi lyhyeksi liiallisen juomiseni vuoksi. Kuningas alkoholi oli tullut kovin tutuksi ja johti jopa Sukevan vankilaan joksikin aikaa.

Palasin myöhemmin kotiseudulle ja sain töitä hankittuani metsäkonekoulutuksen. Ryyppyputkia tuli ja meni. Erään sellaisen jälkeen olin jo epätoivoinen. Niinpä sitten tapahtuikin jotain yllättävää. Elettiin vuotta 1984. Keinahtelin kotitaloni kiikkustuolissa, kun haparoiden huusin Jumalan puoleen. Yhtäkkiä eteeni avautui tienhaara, joista toisessa oli Jeesus. Hän kysyi minulta, tahdonko kulkea Hänen tietään vaiko toista tietä. ”Sinun tietäsi, Jeesus”, vastasin ja ihmeellinen lämpö valtasi minut kokonaan.

Lähdin heti siitä paikasta ja kerroin lähistöllä olevalle siskolleni, mitä oli tapahtunut. Hän näki heti muuttuneen olemukseni ja oli ihmeissään. Sen jälkeen ei alkoholi enää maistunut. Uskovan, jo siinä vaiheessa edesmenneen, äitini rukoukset oli kuultu.

Löysin sittemmin uuden puolisonkin, jonka kanssa elin 15 vuotta, kunnes alkoholi sai minut vielä kerran rajusti lankeamaan ja erohan siitä tuli.

Yksinäisten vuosien jälkeen löytyi nykyinen puolisoni, jonka kanssa olen saanut olla aviossa jo 8 vuotta. Elämämme on mallillaan. Harrastamme musiikkia ja olen levyttänytkin pari levyä. Myös maalaaminen kuuluu harrastuksiimme ja pidämme näyttelyitä. Näin saamme olla julistamassa evankeliumia ja kiittää Herraa Hänen hyvyydestään.

Lue ja katso lisää stooreja

Soita 0800 135 135 tai