Kestävyysgeenit ja raskaat maatalon työt siivittivät juoksuni maailman huipulle. Vuonna 1980 Moskovassa voittamani olympiahopea ja -pronssi olivat paras saavutukseni, mutta niiden voittaminen ei tyydyttänyt sisintäni täysin.

Synnyin ja kasvoin Posiolla suurperheessä, jossa oli 23 lasta. Totuin maatalossa jo nuorena kovaan työntekoon. Pidin urheilusta: harrastin yleisurheilua, talvisin hiihtoa ja lisäksi jalkapalloa. Ollessani 14-vuotias pääsin valmennettavaksi. Kestävyysgeenit, metsässä vaeltelu ja maatalon raskaat työt auttoivat niin, että pärjäsin kestävyysjuoksussa hyvin. Vaikka maataloustyöt hankaloittivat harjoittelua aina kesä-heinäkuun aikana, aloin silti menestyä. Vuonna 1973 voitin nuorten 5 000 metrin Suomen mestaruuden. Päätin keskittyä urheiluun täysillä ja muutin Saarijärvelle. Parin vuoden päästä tie vei Hämeenlinnaan, jonne pääsin opiskelemaan metsätyönjohtajaksi. Siellä tutustuin tulevaan vaimooni, Orvokkiin.

Valmistuttuani Hämeenlinnasta metsätyönjohtajaksi minua pyydettiin töihin Kauhajoelle. Samalla voisin edustaa Kauhajoen Karhua. Treenien lisäksi kunto pysyi hyvin yllä, kun jouduin kävelemään työni vuoksi useita kilometrejä päivässä.

Ennen Moskovan vuoden 1980 olympialaisia päätin keskittyä treenaamaan tosissani, joten otin virkavapaata työstäni. Hain kuntoa vuoristoleiriltä Yhdysvalloista, New Mexicon Albuquerquesta. Leiri toikin tulosta ja kuntoni nousi ihan uudelle tasolle. Pääsin edustamaan Suomea olympialaisiin ja voitin hopeaa 10 000 metrin juoksussa ja pronssia 5 000 metrin juoksussa. Se oli urheilu-urani paras saavutus. Tämä ei kuitenkaan tyydyttänyt sisimpääni täysin.

Isäni kuoltua minussa heräsi kuolemanpelko. Aloin miettiä uudelleen uskonasioita, joista olin kuullut lapsuudenkodissani. Hierojani uskoontulon ja sen aikaansaaman muutoksen myötä ajattelin, että tuota minäkin tarvitsen. Päätin ostaa Kauhajoen kirjakaupasta Raamatun, jota luin sitten harjoitusmatkallani ulkomailla. Jeesuksen sanat ”Minä ole tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani” pysäyttivät. Juostessani vuoristopolulla mietin, että minun täytyy ottaa Jeesus henkilökohtaisesti vastaan. Rukoilin, että saisin voimaa ja rohkeutta mennä hengelliseen tilaisuuteen, kun palaan Kauhajoelle.

Kesä kului ja asia jäi taka-alalle. Oli kulunut jo lähes vuosi siitä, kun olin alkanut miettiä uskonasioita. Kolme päivää ennen seuraavaa matkaa päätin mennä hengelliseen tilaisuuteen. Minulla oli paljon kysymyksiä mielessä. Tilaisuuden loputtua keskustelin saarnamiehen kanssa kaksi tuntia. Sen jälkeen annoin elämäni Jeesukselle. Helpotuksen tunne täytti sisimpäni. Mieleeni tuli, että Moskovassa olin kolmannella ja toisella korokkeella, mutta nyt olin päässyt korkeimmalle korokkeelle.

Uskoontulosta on kulunut yli kolmekymmentä vuotta. Täytyy sanoa, että Herra on ollut hyvä ja uskollinen. Hän on pitänyt huolen. Olen saanut elää täyttä elämää.

Olen jatkanut urheilemista aktiiviuran jälkeenkin. Juoksen, teen lihaskuntoharjoituksia ja talvisin myös hiihdän. Pienet kisat ja urheilusuoritukset motivoivat käymään lenkillä. Jäin eläkkeelle työstäni, mutta olen jatkanut metsätalousyrittäjänä. Minulla on nyt enemmän aikaa urheilla. Se auttaa pitämään kunnon hyvänä. Silloin jaksaa paremmin eikä tule niin helposti stressiä.

Lue ja katso lisää stooreja

Soita 040 701 2929 tai